aistikkuus

Suomi

Substantiivi

aistikkuus (40)

se, että on aistikas

Ääntäminen

IPA: /ˈɑi̯st̪ikːuːs/
tavutus: ais‧tik‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	aistikkuus	aistikkuudet
genetiivi	aistikkuuden	aistikkuuksien
partitiivi	aistikkuutta	aistikkuuksia
akkusatiivi	aistikkuus; aistikkuuden	aistikkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	aistikkuudessa	aistikkuuksissa
elatiivi	aistikkuudesta	aistikkuuksista
illatiivi	aistikkuuteen	aistikkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	aistikkuudella	aistikkuuksilla
ablatiivi	aistikkuudelta	aistikkuuksilta
allatiivi	aistikkuudelle	aistikkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	aistikkuutena	aistikkuuksina
translatiivi	aistikkuudeksi	aistikkuuksiksi
abessiivi	aistikkuudetta	aistikkuuksitta
instruktiivi	–	aistikkuuksin
komitatiivi	–	aistikkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	aistikkuude-
vahva vartalo	aistikkuute-
konsonantti- vartalo	aistikkuut-

Etymologia

sanan aistikas vartalosta aistikk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on aistikas

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

aistikkuus Kielitoimiston sanakirjassa