aivoriihi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaivoriihi (24)
- työskentelymuoto, jossa pyritään luomaan tai työstämään ideoita spontaanisti keskustelemalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑi̯ʋoˌriːhi/
- tavutus: ai‧vo‧rii‧hi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aivoriihi | aivoriihet |
genetiivi | aivoriihen | aivoriihien aivoriihten |
partitiivi | aivoriihtä | aivoriihiä |
akkusatiivi | aivoriihi; aivoriihen |
aivoriihet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aivoriihessä | aivoriihissä |
elatiivi | aivoriihestä | aivoriihistä |
illatiivi | aivoriiheen | aivoriihiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aivoriihellä | aivoriihillä |
ablatiivi | aivoriiheltä | aivoriihiltä |
allatiivi | aivoriihelle | aivoriihille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aivoriihenä (aivoriihnä) |
aivoriihinä |
translatiivi | aivoriiheksi | aivoriihiksi |
abessiivi | aivoriihettä | aivoriihittä |
instruktiivi | – | aivoriihin |
komitatiivi | – | aivoriihine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aivoriihe- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aivoriih- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista aivo ja riihi
Käännökset
muokkaa1. työskentelymuoto, jossa pyritään luomaan tai työstämään ideoita spontaanisti keskustelemalla
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- aivoriihi Kielitoimiston sanakirjassa