ajelehtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaajelehtiminen (38)
- teonnimi verbistä ajelehtia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ajelehtiminen | ajelehtimiset |
genetiivi | ajelehtimisen | ajelehtimisten ajelehtimisien |
partitiivi | ajelehtimista | ajelehtimisia |
akkusatiivi | ajelehtiminen; ajelehtimisen |
ajelehtimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ajelehtimisessa | ajelehtimisissa |
elatiivi | ajelehtimisesta | ajelehtimisista |
illatiivi | ajelehtimiseen | ajelehtimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ajelehtimisella | ajelehtimisilla |
ablatiivi | ajelehtimiselta | ajelehtimisilta |
allatiivi | ajelehtimiselle | ajelehtimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ajelehtimisena (ajelehtimisna) |
ajelehtimisina |
translatiivi | ajelehtimiseksi | ajelehtimisiksi |
abessiivi | ajelehtimisetta | ajelehtimisitta |
instruktiivi | – | ajelehtimisin |
komitatiivi | – | ajelehtimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ajelehtimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ajelehtimis- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ajelehtiminen Tieteen termipankissa