ajeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaajeleminen (38)
- teonnimi verbistä ajella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajeleminen | ajelemiset |
| genetiivi | ajelemisen | ajelemisten ajelemisien |
| partitiivi | ajelemista | ajelemisia |
| akkusatiivi | ajeleminen; ajelemisen |
ajelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajelemisessa | ajelemisissa |
| elatiivi | ajelemisesta | ajelemisista |
| illatiivi | ajelemiseen | ajelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajelemisella | ajelemisilla |
| ablatiivi | ajelemiselta | ajelemisilta |
| allatiivi | ajelemiselle | ajelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajelemisena (ajelemisna) |
ajelemisina |
| translatiivi | ajelemiseksi | ajelemisiksi |
| abessiivi | ajelemisetta | ajelemisitta |
| instruktiivi | – | ajelemisin |
| komitatiivi | – | ajelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ajelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ajelemis- | |