ajoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaajoittaminen (38)
- teonnimi verbistä ajoittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ajoittaminen | ajoittamiset |
genetiivi | ajoittamisen | ajoittamisten ajoittamisien |
partitiivi | ajoittamista | ajoittamisia |
akkusatiivi | ajoittaminen; ajoittamisen |
ajoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ajoittamisessa | ajoittamisissa |
elatiivi | ajoittamisesta | ajoittamisista |
illatiivi | ajoittamiseen | ajoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ajoittamisella | ajoittamisilla |
ablatiivi | ajoittamiselta | ajoittamisilta |
allatiivi | ajoittamiselle | ajoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ajoittamisena (ajoittamisna) |
ajoittamisina |
translatiivi | ajoittamiseksi | ajoittamisiksi |
abessiivi | ajoittamisetta | ajoittamisitta |
instruktiivi | – | ajoittamisin |
komitatiivi | – | ajoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ajoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ajoittamis- |