akkreditoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaakkreditoiminen (38)
- teonnimi verbistä akkreditoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | akkreditoiminen | akkreditoimiset |
genetiivi | akkreditoimisen | akkreditoimisten akkreditoimisien |
partitiivi | akkreditoimista | akkreditoimisia |
akkusatiivi | akkreditoiminen; akkreditoimisen |
akkreditoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | akkreditoimisessa | akkreditoimisissa |
elatiivi | akkreditoimisesta | akkreditoimisista |
illatiivi | akkreditoimiseen | akkreditoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | akkreditoimisella | akkreditoimisilla |
ablatiivi | akkreditoimiselta | akkreditoimisilta |
allatiivi | akkreditoimiselle | akkreditoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | akkreditoimisena (akkreditoimisna) |
akkreditoimisina |
translatiivi | akkreditoimiseksi | akkreditoimisiksi |
abessiivi | akkreditoimisetta | akkreditoimisitta |
instruktiivi | – | akkreditoimisin |
komitatiivi | – | akkreditoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | akkreditoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
akkreditoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi akkreditoida + johdin -minen