akusto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaakusto (2)
- toisiinsa kytketyistä akuista koostuva tasavirtalähde
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑkust̪o/
- tavutus: a‧kus‧to
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | akusto | akustot |
genetiivi | akuston | akustojen akustoiden akustoitten |
partitiivi | akustoa | akustoita akustoja |
akkusatiivi | akusto; akuston |
akustot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | akustossa | akustoissa |
elatiivi | akustosta | akustoista |
illatiivi | akustoon | akustoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | akustolla | akustoilla |
ablatiivi | akustolta | akustoilta |
allatiivi | akustolle | akustoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | akustona | akustoina |
translatiivi | akustoksi | akustoiksi |
abessiivi | akustotta | akustoitta |
instruktiivi | – | akustoin |
komitatiivi | – | akustoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | akusto- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. toisiinsa kytketyistä akuista koostuva tasavirtalähde
|
Aiheesta muualla
muokkaa- akusto Kielitoimiston sanakirjassa