alamaisuus

Suomi

Substantiivi

alamaisuus (40)

se, että on alamainen

Ääntäminen

IPA: /ˈɑlɑˌmɑi̯suːs/
tavutus: a‧la‧mai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	alamaisuus	alamaisuudet
genetiivi	alamaisuuden	alamaisuuksien
partitiivi	alamaisuutta	alamaisuuksia
akkusatiivi	alamaisuus; alamaisuuden	alamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	alamaisuudessa	alamaisuuksissa
elatiivi	alamaisuudesta	alamaisuuksista
illatiivi	alamaisuuteen	alamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	alamaisuudella	alamaisuuksilla
ablatiivi	alamaisuudelta	alamaisuuksilta
allatiivi	alamaisuudelle	alamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	alamaisuutena	alamaisuuksina
translatiivi	alamaisuudeksi	alamaisuuksiksi
abessiivi	alamaisuudetta	alamaisuuksitta
instruktiivi	–	alamaisuuksin
komitatiivi	–	alamaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	alamaisuude-
vahva vartalo	alamaisuute-
konsonantti- vartalo	alamaisuut-

Etymologia

sanan alamainen vartalosta alamais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on alamainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

alamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa