Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

alavuus (40)

  1. se, että on alava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑlɑʋuːs/
  • tavutus: a‧la‧vuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alavuus alavuudet
genetiivi alavuuden alavuuksien
partitiivi alavuutta alavuuksia
akkusatiivi alavuus;
alavuuden
alavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi alavuudessa alavuuksissa
elatiivi alavuudesta alavuuksista
illatiivi alavuuteen alavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi alavuudella alavuuksilla
ablatiivi alavuudelta alavuuksilta
allatiivi alavuudelle alavuuksille
muut sijamuodot
essiivi alavuutena alavuuksina
translatiivi alavuudeksi alavuuksiksi
abessiivi alavuudetta alavuuksitta
instruktiivi alavuuksin
komitatiivi alavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo alavuude-
vahva vartalo alavuute-
konsonantti-
vartalo
alavuut-

Etymologia muokkaa

sanan alava vartalosta alav- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • alavuus Kielitoimiston sanakirjassa