aleneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaleneminen (38)
- teonnimi verbistä aleta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aleneminen | alenemiset |
| genetiivi | alenemisen | alenemisten alenemisien |
| partitiivi | alenemista | alenemisia |
| akkusatiivi | aleneminen; alenemisen |
alenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alenemisessa | alenemisissa |
| elatiivi | alenemisesta | alenemisista |
| illatiivi | alenemiseen | alenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alenemisella | alenemisilla |
| ablatiivi | alenemiselta | alenemisilta |
| allatiivi | alenemiselle | alenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alenemisena (alenemisna) |
alenemisina |
| translatiivi | alenemiseksi | alenemisiksi |
| abessiivi | alenemisetta | alenemisitta |
| instruktiivi | – | alenemisin |
| komitatiivi | – | alenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
alenemis- | |