alkuperäisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalkuperäisyys (40)
- se, että on alkuperäinen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alkuperäisyys | alkuperäisyydet |
genetiivi | alkuperäisyyden | alkuperäisyyksien |
partitiivi | alkuperäisyyttä | alkuperäisyyksiä |
akkusatiivi | alkuperäisyys; alkuperäisyyden |
alkuperäisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alkuperäisyydessä | alkuperäisyyksissä |
elatiivi | alkuperäisyydestä | alkuperäisyyksistä |
illatiivi | alkuperäisyyteen | alkuperäisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alkuperäisyydellä | alkuperäisyyksillä |
ablatiivi | alkuperäisyydeltä | alkuperäisyyksiltä |
allatiivi | alkuperäisyydelle | alkuperäisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alkuperäisyytenä | alkuperäisyyksinä |
translatiivi | alkuperäisyydeksi | alkuperäisyyksiksi |
abessiivi | alkuperäisyydettä | alkuperäisyyksittä |
instruktiivi | – | alkuperäisyyksin |
komitatiivi | – | alkuperäisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | alkuperäisyyde- | |
vahva vartalo | alkuperäisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
alkuperäisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan alkuperäinen vartalosta alkuperäis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on alkuperäinen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- alkuperäisyys Kielitoimiston sanakirjassa