allokointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑlːoˌkoi̯nt̪i/
- tavutus: al‧lo‧koin‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | allokointi | allokoinnit |
| genetiivi | allokoinnin | allokointien (allokointein) |
| partitiivi | allokointia | allokointeja |
| akkusatiivi | allokointi; allokoinnin |
allokoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | allokoinnissa | allokoinneissa |
| elatiivi | allokoinnista | allokoinneista |
| illatiivi | allokointiin | allokointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | allokoinnilla | allokoinneilla |
| ablatiivi | allokoinnilta | allokoinneilta |
| allatiivi | allokoinnille | allokoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | allokointina | allokointeina |
| translatiivi | allokoinniksi | allokoinneiksi |
| abessiivi | allokoinnitta | allokoinneitta |
| instruktiivi | – | allokoinnein |
| komitatiivi | – | allokointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | allokoinni- | |
| vahva vartalo | allokointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. allokoiminen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- allokointi Kielitoimiston sanakirjassa
- allokointi Tieteen termipankissa