alustus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalustus (39)
- alustaminen
- lyhyt johdatus aiheeseen (ennen varsinaista keskustelua)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑlust̪us/
- tavutus: a‧lus‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alustus | alustukset |
| genetiivi | alustuksen | alustusten alustuksien |
| partitiivi | alustusta | alustuksia |
| akkusatiivi | alustus; alustuksen |
alustukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alustuksessa | alustuksissa |
| elatiivi | alustuksesta | alustuksista |
| illatiivi | alustukseen | alustuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alustuksella | alustuksilla |
| ablatiivi | alustukselta | alustuksilta |
| allatiivi | alustukselle | alustuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alustuksena | alustuksina |
| translatiivi | alustukseksi | alustuksiksi |
| abessiivi | alustuksetta | alustuksitta |
| instruktiivi | – | alustuksin |
| komitatiivi | – | alustuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alustukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
alustus- | |
Käännökset
muokkaa2. lyhyt johdatus aiheeseen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- alustus Kielitoimiston sanakirjassa