amortoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaamortoiminen (38)
- teonnimi verbistä amortoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | amortoiminen | amortoimiset |
| genetiivi | amortoimisen | amortoimisten amortoimisien |
| partitiivi | amortoimista | amortoimisia |
| akkusatiivi | amortoiminen; amortoimisen |
amortoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | amortoimisessa | amortoimisissa |
| elatiivi | amortoimisesta | amortoimisista |
| illatiivi | amortoimiseen | amortoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | amortoimisella | amortoimisilla |
| ablatiivi | amortoimiselta | amortoimisilta |
| allatiivi | amortoimiselle | amortoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | amortoimisena (amortoimisna) |
amortoimisina |
| translatiivi | amortoimiseksi | amortoimisiksi |
| abessiivi | amortoimisetta | amortoimisitta |
| instruktiivi | – | amortoimisin |
| komitatiivi | – | amortoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | amortoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
amortoimis- | |