Substantiivi

muokkaa

anatomi (5)[1]

  1. anatomian tutkija

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑnɑˌt̪omi/
  • tavutus: a‧na‧to‧mi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anatomi anatomit
genetiivi anatomin anatomien
(anatomein)
partitiivi anatomia anatomeja
akkusatiivi anatomi;
anatomin
anatomit
sisäpaikallissijat
inessiivi anatomissa anatomeissa
elatiivi anatomista anatomeista
illatiivi anatomiin anatomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi anatomilla anatomeilla
ablatiivi anatomilta anatomeilta
allatiivi anatomille anatomeille
muut sijamuodot
essiivi anatomina anatomeina
translatiivi anatomiksi anatomeiksi
abessiivi anatomitta anatomeitta
instruktiivi anatomein
komitatiivi anatomeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo anatomi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • anatomi Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

anatomi

  1. (tiede) anatomia

Substantiivi

muokkaa

anatomi anatomien

  1. (tiede) anatomia

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

anatomi yl. (yks. määr. anatomin [luo], ei monikkoa)

  1. (lääketiede) anatomia

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • anatomi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5