SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

anioni (5) [a·ni·o·ni]

Katso artikkeli Anioni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (kemia) negatiivisesti varautunut ioni, jollainen muodostuu kun on vastaanotettu elektroneja

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑniˌoni/
  • tavutus: a‧ni‧o‧ni

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anioni anionit
genetiivi anionin anionien
(anionein)
partitiivi anionia anioneja
akkusatiivi anioni;
anionin
anionit
sisäpaikallissijat
inessiivi anionissa anioneissa
elatiivi anionista anioneista
illatiivi anioniin anioneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi anionilla anioneilla
ablatiivi anionilta anioneilta
allatiivi anionille anioneille
muut sijamuodot
essiivi anionina anioneina
translatiivi anioniksi anioneiksi
abessiivi anionitta anioneitta
instruktiivi anionein
komitatiivi anioneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo anioni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • anioni Kielitoimiston sanakirjassa
  • anioni Tieteen termipankissa