ankeus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että on ankeaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑŋkeus/ tai /ˈɑŋkeu̯s/
- tavutus: an‧ke‧us / an‧keus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ankeus | ankeudet |
genetiivi | ankeuden | ankeuksien |
partitiivi | ankeutta | ankeuksia |
akkusatiivi | ankeus; ankeuden |
ankeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ankeudessa | ankeuksissa |
elatiivi | ankeudesta | ankeuksista |
illatiivi | ankeuteen | ankeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ankeudella | ankeuksilla |
ablatiivi | ankeudelta | ankeuksilta |
allatiivi | ankeudelle | ankeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ankeutena | ankeuksina |
translatiivi | ankeudeksi | ankeuksiksi |
abessiivi | ankeudetta | ankeuksitta |
instruktiivi | – | ankeuksin |
komitatiivi | – | ankeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ankeude- | |
vahva vartalo | ankeute- | |
konsonantti- vartalo |
ankeut- |
Etymologia muokkaa
sanan ankea vartalosta anke- ja suffiksista -us
Käännökset muokkaa
1. se, että on ankeaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- ankeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40