annihilaatio

Katso artikkeli Annihilaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

annihilaatio (3)

täydellinen tuhoutuminen, häviäminen pois
(fysiikka) reaktio, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	annihilaatio	annihilaatiot
genetiivi	annihilaation	annihilaatioiden annihilaatioitten
partitiivi	annihilaatiota	annihilaatioita
akkusatiivi	annihilaatio; annihilaation	annihilaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	annihilaatiossa	annihilaatioissa
elatiivi	annihilaatiosta	annihilaatioista
illatiivi	annihilaatioon	annihilaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	annihilaatiolla	annihilaatioilla
ablatiivi	annihilaatiolta	annihilaatioilta
allatiivi	annihilaatiolle	annihilaatioille
muut sijamuodot
essiivi	annihilaationa	annihilaatioina
translatiivi	annihilaatioksi	annihilaatioiksi
abessiivi	annihilaatiotta	annihilaatioitta
instruktiivi	–	annihilaatioin
komitatiivi	–	annihilaatioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	annihilaatio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. reaktio, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat gammasäteilyksi