annosteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaannosteleminen (38)
- teonnimi verbistä annostella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | annosteleminen | annostelemiset |
genetiivi | annostelemisen | annostelemisten annostelemisien |
partitiivi | annostelemista | annostelemisia |
akkusatiivi | annosteleminen; annostelemisen |
annostelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | annostelemisessa | annostelemisissa |
elatiivi | annostelemisesta | annostelemisista |
illatiivi | annostelemiseen | annostelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | annostelemisella | annostelemisilla |
ablatiivi | annostelemiselta | annostelemisilta |
allatiivi | annostelemiselle | annostelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | annostelemisena (annostelemisna) |
annostelemisina |
translatiivi | annostelemiseksi | annostelemisiksi |
abessiivi | annostelemisetta | annostelemisitta |
instruktiivi | – | annostelemisin |
komitatiivi | – | annostelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | annostelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
annostelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi annostella + johdin -minen