antiikva
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaantiikva (13)
- fonttityyppi, jossa viivojen välillä voi olla paksuuseroja ja päissä pääteviivat
- Times New Roman on tyypillinen antiikvafontti.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑntiːkʋɑ/
- tavutus: an‧tiik‧va
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | antiikva | antiikvat |
genetiivi | antiikvan | antiikvoiden antiikvoitten antiikvojen (antiikvain) |
partitiivi | antiikvaa | antiikvoita antiikvoja |
akkusatiivi | antiikva; antiikvan |
antiikvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | antiikvassa | antiikvoissa |
elatiivi | antiikvasta | antiikvoista |
illatiivi | antiikvaan | antiikvoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | antiikvalla | antiikvoilla |
ablatiivi | antiikvalta | antiikvoilta |
allatiivi | antiikvalle | antiikvoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | antiikvana | antiikvoina |
translatiivi | antiikvaksi | antiikvoiksi |
abessiivi | antiikvatta | antiikvoitta |
instruktiivi | – | antiikvoin |
komitatiivi | – | antiikvoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | antiikva- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- antiikva Kielitoimiston sanakirjassa