antropologi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- antropologian tutkija
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑnt̪ropoˌlogi/
- tavutus: ant‧ro‧po‧lo‧gi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | antropologi | antropologit |
genetiivi | antropologin | antropologien (antropologein) |
partitiivi | antropologia | antropologeja |
akkusatiivi | antropologi; antropologin |
antropologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | antropologissa | antropologeissa |
elatiivi | antropologista | antropologeista |
illatiivi | antropologiin | antropologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | antropologilla | antropologeilla |
ablatiivi | antropologilta | antropologeilta |
allatiivi | antropologille | antropologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | antropologina | antropologeina |
translatiivi | antropologiksi | antropologeiksi |
abessiivi | antropologitta | antropologeitta |
instruktiivi | – | antropologein |
komitatiivi | – | antropologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | antropologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. antropologian tutkija
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- antropologi Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaantropologi yl. (yks. määr. antropologin [luo], ei monikkoa)
Aiheesta muualla
muokkaa- antropologi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5