Substantiivi

muokkaa

apaja (11)

  1. nuotanvetopaikka[1]
  2. hyvä kalastus-, marjastus- tai muu sellainen paikka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi apaja apajat
genetiivi apajan apajien
apajoiden
apajoitten
(apajojen)
(apajain)
partitiivi apajaa apajia
apajoita
(apajoja)
akkusatiivi apaja;
apajan
apajat
sisäpaikallissijat
inessiivi apajassa apajoissa
apajissa
elatiivi apajasta apajoista
apajista
illatiivi apajaan apajoihin
apajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi apajalla apajoilla
apajilla
ablatiivi apajalta apajoilta
apajilta
allatiivi apajalle apajoille
apajille
muut sijamuodot
essiivi apajana apajoina
apajina
translatiivi apajaksi apajoiksi
apajiksi
abessiivi apajatta apajoitta
apajitta
instruktiivi apajoin
apajin
komitatiivi apajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo apaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. apaja”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.