approksimoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaapproksimoiminen (38)
- teonnimi verbistä approksimoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | approksimoiminen | approksimoimiset |
genetiivi | approksimoimisen | approksimoimisten approksimoimisien |
partitiivi | approksimoimista | approksimoimisia |
akkusatiivi | approksimoiminen; approksimoimisen |
approksimoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | approksimoimisessa | approksimoimisissa |
elatiivi | approksimoimisesta | approksimoimisista |
illatiivi | approksimoimiseen | approksimoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | approksimoimisella | approksimoimisilla |
ablatiivi | approksimoimiselta | approksimoimisilta |
allatiivi | approksimoimiselle | approksimoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | approksimoimisena (approksimoimisna) |
approksimoimisina |
translatiivi | approksimoimiseksi | approksimoimisiksi |
abessiivi | approksimoimisetta | approksimoimisitta |
instruktiivi | – | approksimoimisin |
komitatiivi | – | approksimoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | approksimoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
approksimoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi approksimoida + johdin -minen