aprikointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑpriˌkoi̯nt̪i/
- tavutus: ap‧ri‧koin‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aprikointi | aprikoinnit |
| genetiivi | aprikoinnin | aprikointien (aprikointein) |
| partitiivi | aprikointia | aprikointeja |
| akkusatiivi | aprikointi; aprikoinnin |
aprikoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aprikoinnissa | aprikoinneissa |
| elatiivi | aprikoinnista | aprikoinneista |
| illatiivi | aprikointiin | aprikointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aprikoinnilla | aprikoinneilla |
| ablatiivi | aprikoinnilta | aprikoinneilta |
| allatiivi | aprikoinnille | aprikoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aprikointina | aprikointeina |
| translatiivi | aprikoinniksi | aprikoinneiksi |
| abessiivi | aprikoinnitta | aprikoinneitta |
| instruktiivi | – | aprikoinnein |
| komitatiivi | – | aprikointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aprikoinni- | |
| vahva vartalo | aprikointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. aprikoitseminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- aprikointi Kielitoimiston sanakirjassa