aramea
Katso myös: Aramea |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaramea (12)
- aramealaisten puhuma seemiläinen kieli (kielitunnus: arc)
- Alkuaan paimentolaisina kierrelleet aramealaiset olivat levittäytyneet kaikkialle Lähi-itään. Persialaishallinto suosi arameaa, ja 500-luvulla eKr. arameaa puhuttiin sekä Lähi-idässä että Egyptissä. Aramea oli ylikansallinen kulttuurikieli, aikansa englanti. Vasta 800-luvulla jKr. arabia syrjäytti sen Lähi-idässä.[1]
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑrɑˌmeɑ/
- tavutus: a‧ra‧me‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aramea | – |
genetiivi | aramean | – |
partitiivi | arameaa | – |
akkusatiivi | aramea; aramean |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arameassa | – |
elatiivi | arameasta | – |
illatiivi | arameaan | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aramealla | – |
ablatiivi | aramealta | – |
allatiivi | aramealle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arameana | – |
translatiivi | arameaksi | – |
abessiivi | arameatta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | arameoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aramea- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- aramea Kielitoimiston sanakirjassa