Substantiivi

muokkaa

areena (13)

  1. roomalaisen amfiteatterin hiekkapäälysteinen näyttämö, jota kerrotaan käytetyn taistelukenttänä
  2. näyttämö; kenttä
    Sirkuksen areenalla tapahtuu.
    Maneesin areenalla ratsastetaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑreːnɑ/
  • tavutus: a‧ree‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi areena areenat
genetiivi areenan areenoiden
areenoitten
areenojen
(areenain)
partitiivi areenaa areenoita
areenoja
akkusatiivi areena;
areenan
areenat
sisäpaikallissijat
inessiivi areenassa areenoissa
elatiivi areenasta areenoista
illatiivi areenaan areenoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi areenalla areenoilla
ablatiivi areenalta areenoilta
allatiivi areenalle areenoille
muut sijamuodot
essiivi areenana areenoina
translatiivi areenaksi areenoiksi
abessiivi areenatta areenoitta
instruktiivi areenoin
komitatiivi areenoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo areena-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • latinan arena, hiekkatanner, taistelupaikka[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • areena Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1.  : Otavan iso tietosanakirja. Osa 1, palsta 630, hakusana areena. Helsinki: Otava, 1963.