arpeutumaton
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaarpeutumaton
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä arpeutua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arpeutumaton | arpeutumattomat |
genetiivi | arpeutumattoman | arpeutumattomien (arpeutumatonten) |
partitiivi | arpeutumatonta | arpeutumattomia |
akkusatiivi | arpeutumaton; arpeutumattoman |
arpeutumattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arpeutumattomassa | arpeutumattomissa |
elatiivi | arpeutumattomasta | arpeutumattomista |
illatiivi | arpeutumattomaan | arpeutumattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arpeutumattomalla | arpeutumattomilla |
ablatiivi | arpeutumattomalta | arpeutumattomilta |
allatiivi | arpeutumattomalle | arpeutumattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arpeutumattomana (arpeutumatonna) |
arpeutumattomina |
translatiivi | arpeutumattomaksi | arpeutumattomiksi |
abessiivi | arpeutumattomatta | arpeutumattomitta |
instruktiivi | – | arpeutumattomin |
komitatiivi | – | arpeutumattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |