Suomi muokkaa

Katso artikkeli Artikulaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi muokkaa

artikulaatio (3)

  1. ihmisen tapa ääntää sanoja, ääntötapa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi artikulaatio artikulaatiot
genetiivi artikulaation artikulaatioiden
artikulaatioitten
partitiivi artikulaatiota artikulaatioita
akkusatiivi artikulaatio;
artikulaation
artikulaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi artikulaatiossa artikulaatioissa
elatiivi artikulaatiosta artikulaatioista
illatiivi artikulaatioon artikulaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi artikulaatiolla artikulaatioilla
ablatiivi artikulaatiolta artikulaatioilta
allatiivi artikulaatiolle artikulaatioille
muut sijamuodot
essiivi artikulaationa artikulaatioina
translatiivi artikulaatioksi artikulaatioiksi
abessiivi artikulaatiotta artikulaatioitta
instruktiivi artikulaatioin
komitatiivi artikulaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo artikulaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

artikulaatiovirhe