artisokka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaartisokka (10)
- mukula-artisokka
- latva-artisokka
- artisokkien (Cynara) suvun kasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑrt̪iˌsokːɑ/
- tavutus: ar‧ti‧sok‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | artisokka | artisokat |
genetiivi | artisokan | artisokkien (artisokkain) |
partitiivi | artisokkaa | artisokkia |
akkusatiivi | artisokka; artisokan |
artisokat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | artisokassa | artisokissa |
elatiivi | artisokasta | artisokista |
illatiivi | artisokkaan | artisokkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | artisokalla | artisokilla |
ablatiivi | artisokalta | artisokilta |
allatiivi | artisokalle | artisokille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | artisokkana | artisokkina |
translatiivi | artisokaksi | artisokiksi |
abessiivi | artisokatta | artisokitta |
instruktiivi | – | artisokin |
komitatiivi | – | artisokkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | artisoka- | |
vahva vartalo | artisokka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa< ruotsi << arabia[1]
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaajuuriartisokka, latva-artisokka, maa-artisokka, mukula-artisokka, mykeröartisokka
Aiheesta muualla
muokkaa- artisokka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.