arvottaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaarvottaminen (38)
- teonnimi verbistä arvottaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arvottaminen | arvottamiset |
genetiivi | arvottamisen | arvottamisten arvottamisien |
partitiivi | arvottamista | arvottamisia |
akkusatiivi | arvottaminen; arvottamisen |
arvottamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arvottamisessa | arvottamisissa |
elatiivi | arvottamisesta | arvottamisista |
illatiivi | arvottamiseen | arvottamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arvottamisella | arvottamisilla |
ablatiivi | arvottamiselta | arvottamisilta |
allatiivi | arvottamiselle | arvottamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arvottamisena (arvottamisna) |
arvottamisina |
translatiivi | arvottamiseksi | arvottamisiksi |
abessiivi | arvottamisetta | arvottamisitta |
instruktiivi | – | arvottamisin |
komitatiivi | – | arvottamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | arvottamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
arvottamis- |