aseettomuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaseettomuus (40)
- se, että on aseeton
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑseːt̪ˌt̪omuːs/
- tavutus: a‧seet‧to‧muus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aseettomuus | aseettomuudet |
| genetiivi | aseettomuuden | aseettomuuksien |
| partitiivi | aseettomuutta | aseettomuuksia |
| akkusatiivi | aseettomuus; aseettomuuden |
aseettomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aseettomuudessa | aseettomuuksissa |
| elatiivi | aseettomuudesta | aseettomuuksista |
| illatiivi | aseettomuuteen | aseettomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aseettomuudella | aseettomuuksilla |
| ablatiivi | aseettomuudelta | aseettomuuksilta |
| allatiivi | aseettomuudelle | aseettomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aseettomuutena | aseettomuuksina |
| translatiivi | aseettomuudeksi | aseettomuuksiksi |
| abessiivi | aseettomuudetta | aseettomuuksitta |
| instruktiivi | – | aseettomuuksin |
| komitatiivi | – | aseettomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aseettomuude- | |
| vahva vartalo | aseettomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
aseettomuut- | |
Etymologia
muokkaasanan aseeton vartalosta aseettom- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on aseeton
|
Aiheesta muualla
muokkaa- aseettomuus Kielitoimiston sanakirjassa