asetelma
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaasetelma (10)
- (kuvaamataide) elottomista luontokappaleista tai esineistä koottu sommitelma tai tällaista aihetta esittävä maalaus, piirustus, valokuva tms.
- (kuvaannollisesti) toisiinsa yhteydessä olevien asioiden muodostama kokonaisuus
- Franz Kafkan romaaneista tuttu asetelma yksilöstä pyristelemässä byrokratian taakse kätkeytyvän järjestelmän suojamuureilla. (kava.fi)
- Kylmän sodan ajalta tuttu asetelma kohdistuu useimmiten valtioihin, joiden koetaan olevan siltoja lännen ja idän välillä. (fiaa.org)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑseˌt̪elmɑ/
- tavutus: a‧se‧tel‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asetelma | asetelmat |
| genetiivi | asetelman | asetelmien (asetelmain) |
| partitiivi | asetelmaa | asetelmia |
| akkusatiivi | asetelma; asetelman |
asetelmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asetelmassa | asetelmissa |
| elatiivi | asetelmasta | asetelmista |
| illatiivi | asetelmaan | asetelmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asetelmalla | asetelmilla |
| ablatiivi | asetelmalta | asetelmilta |
| allatiivi | asetelmalle | asetelmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asetelmana | asetelmina |
| translatiivi | asetelmaksi | asetelmiksi |
| abessiivi | asetelmatta | asetelmitta |
| instruktiivi | – | asetelmin |
| komitatiivi | – | asetelmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asetelma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. elottomista esineistä aseteltu taiteellinen kokonaisuus
|
|
2. toisiinsa yhteydessä olevien asioiden muodostama kokonaisuus
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |