asetteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasetteleminen (38)
- teonnimi verbistä asetella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asetteleminen | asettelemiset |
genetiivi | asettelemisen | asettelemisten asettelemisien |
partitiivi | asettelemista | asettelemisia |
akkusatiivi | asetteleminen; asettelemisen |
asettelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asettelemisessa | asettelemisissa |
elatiivi | asettelemisesta | asettelemisista |
illatiivi | asettelemiseen | asettelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asettelemisella | asettelemisilla |
ablatiivi | asettelemiselta | asettelemisilta |
allatiivi | asettelemiselle | asettelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asettelemisena (asettelemisna) |
asettelemisina |
translatiivi | asettelemiseksi | asettelemisiksi |
abessiivi | asettelemisetta | asettelemisitta |
instruktiivi | – | asettelemisin |
komitatiivi | – | asettelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | asettelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
asettelemis- |