asettuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasettuminen (38)
- teonnimi verbistä asettua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asettuminen | asettumiset |
genetiivi | asettumisen | asettumisten asettumisien |
partitiivi | asettumista | asettumisia |
akkusatiivi | asettuminen; asettumisen |
asettumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asettumisessa | asettumisissa |
elatiivi | asettumisesta | asettumisista |
illatiivi | asettumiseen | asettumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asettumisella | asettumisilla |
ablatiivi | asettumiselta | asettumisilta |
allatiivi | asettumiselle | asettumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asettumisena (asettumisna) |
asettumisina |
translatiivi | asettumiseksi | asettumisiksi |
abessiivi | asettumisetta | asettumisitta |
instruktiivi | – | asettumisin |
komitatiivi | – | asettumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | asettumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
asettumis- |