asiallisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasiallisuus (40)
- se, että on asiallinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑsiˌɑlːisuːs/
- tavutus: a‧si‧al‧li‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asiallisuus | asiallisuudet |
genetiivi | asiallisuuden | asiallisuuksien |
partitiivi | asiallisuutta | asiallisuuksia |
akkusatiivi | asiallisuus; asiallisuuden |
asiallisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asiallisuudessa | asiallisuuksissa |
elatiivi | asiallisuudesta | asiallisuuksista |
illatiivi | asiallisuuteen | asiallisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asiallisuudella | asiallisuuksilla |
ablatiivi | asiallisuudelta | asiallisuuksilta |
allatiivi | asiallisuudelle | asiallisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asiallisuutena | asiallisuuksina |
translatiivi | asiallisuudeksi | asiallisuuksiksi |
abessiivi | asiallisuudetta | asiallisuuksitta |
instruktiivi | – | asiallisuuksin |
komitatiivi | – | asiallisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | asiallisuude- | |
vahva vartalo | asiallisuute- | |
konsonantti- vartalo |
asiallisuut- |
Etymologia
muokkaasanan asiallinen vartalosta asiallis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on asiallinen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- asiallisuus Kielitoimiston sanakirjassa