Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

askeetti (5-C)[1]

  1. askeesin harjoittaja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑskeːt̪ːi/
  • tavutus: as‧keet‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi askeetti askeetit
genetiivi askeetin askeettien
(askeettein)
partitiivi askeettia askeetteja
akkusatiivi askeetti;
askeetin
askeetit
sisäpaikallissijat
inessiivi askeetissa askeeteissa
elatiivi askeetista askeeteista
illatiivi askeettiin askeetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi askeetilla askeeteilla
ablatiivi askeetilta askeeteilta
allatiivi askeetille askeeteille
muut sijamuodot
essiivi askeettina askeetteina
translatiivi askeetiksi askeeteiksi
abessiivi askeetitta askeeteitta
instruktiivi askeetein
komitatiivi askeetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo askeeti-
vahva vartalo askeetti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C