Substantiivi

muokkaa

askeetti (5-C)[1]

  1. askeesin harjoittaja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑskeːt̪ːi/
  • tavutus: as‧keet‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi askeetti askeetit
genetiivi askeetin askeettien
(askeettein)
partitiivi askeettia askeetteja
akkusatiivi askeetti;
askeetin
askeetit
sisäpaikallissijat
inessiivi askeetissa askeeteissa
elatiivi askeetista askeeteista
illatiivi askeettiin askeetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi askeetilla askeeteilla
ablatiivi askeetilta askeeteilta
allatiivi askeetille askeeteille
muut sijamuodot
essiivi askeettina askeetteina
translatiivi askeetiksi askeeteiksi
abessiivi askeetitta askeeteitta
instruktiivi askeetein
komitatiivi askeetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo askeeti-
vahva vartalo askeetti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C