assaroiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaassaroiminen (38)
- teonnimi verbistä assaroida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | assaroiminen | assaroimiset |
| genetiivi | assaroimisen | assaroimisten assaroimisien |
| partitiivi | assaroimista | assaroimisia |
| akkusatiivi | assaroiminen; assaroimisen |
assaroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | assaroimisessa | assaroimisissa |
| elatiivi | assaroimisesta | assaroimisista |
| illatiivi | assaroimiseen | assaroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | assaroimisella | assaroimisilla |
| ablatiivi | assaroimiselta | assaroimisilta |
| allatiivi | assaroimiselle | assaroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | assaroimisena (assaroimisna) |
assaroimisina |
| translatiivi | assaroimiseksi | assaroimisiksi |
| abessiivi | assaroimisetta | assaroimisitta |
| instruktiivi | – | assaroimisin |
| komitatiivi | – | assaroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | assaroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
assaroimis- | |