assibilaatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaassibilaatio (3)
- (kielitiede) klusiilien palatalisaation erikoistapaus; klusiilin muuttuminen sibilantiksi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | assibilaatio | assibilaatiot |
genetiivi | assibilaation | assibilaatioiden assibilaatioitten |
partitiivi | assibilaatiota | assibilaatioita |
akkusatiivi | assibilaatio; assibilaation |
assibilaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | assibilaatiossa | assibilaatioissa |
elatiivi | assibilaatiosta | assibilaatioista |
illatiivi | assibilaatioon | assibilaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | assibilaatiolla | assibilaatioilla |
ablatiivi | assibilaatiolta | assibilaatioilta |
allatiivi | assibilaatiolle | assibilaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | assibilaationa | assibilaatioina |
translatiivi | assibilaatioksi | assibilaatioiksi |
abessiivi | assibilaatiotta | assibilaatioitta |
instruktiivi | – | assibilaatioin |
komitatiivi | – | assibilaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | assibilaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- assibilaatio Tieteen termipankissa