assimiloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaassimiloiminen (38)
- teonnimi verbistä assimiloida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | assimiloiminen | assimiloimiset |
| genetiivi | assimiloimisen | assimiloimisten assimiloimisien |
| partitiivi | assimiloimista | assimiloimisia |
| akkusatiivi | assimiloiminen; assimiloimisen |
assimiloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | assimiloimisessa | assimiloimisissa |
| elatiivi | assimiloimisesta | assimiloimisista |
| illatiivi | assimiloimiseen | assimiloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | assimiloimisella | assimiloimisilla |
| ablatiivi | assimiloimiselta | assimiloimisilta |
| allatiivi | assimiloimiselle | assimiloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | assimiloimisena (assimiloimisna) |
assimiloimisina |
| translatiivi | assimiloimiseksi | assimiloimisiksi |
| abessiivi | assimiloimisetta | assimiloimisitta |
| instruktiivi | – | assimiloimisin |
| komitatiivi | – | assimiloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | assimiloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
assimiloimis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi assimiloida + johdin -minen