asteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaasteleminen (38)
- teonnimi verbistä astella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asteleminen | astelemiset |
| genetiivi | astelemisen | astelemisten astelemisien |
| partitiivi | astelemista | astelemisia |
| akkusatiivi | asteleminen; astelemisen |
astelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | astelemisessa | astelemisissa |
| elatiivi | astelemisesta | astelemisista |
| illatiivi | astelemiseen | astelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | astelemisella | astelemisilla |
| ablatiivi | astelemiselta | astelemisilta |
| allatiivi | astelemiselle | astelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | astelemisena (astelemisna) |
astelemisina |
| translatiivi | astelemiseksi | astelemisiksi |
| abessiivi | astelemisetta | astelemisitta |
| instruktiivi | – | astelemisin |
| komitatiivi | – | astelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | astelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
astelemis- | |