asteriski
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
asteriski (5)
- tähtimerkki *, jota käytetään mm. alaviitteen merkkinä, ja tietotekniikassa kertomerkin asemesta sekä jokerimerkkinä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑst̪eˌriski/, [ˈɑst̪e̞ˌrisk̟i]
- tavutus: as‧te‧ris‧ki
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asteriski | asteriskit |
| genetiivi | asteriskin | asteriskien (asteriskein) |
| partitiivi | asteriskia | asteriskeja |
| akkusatiivi | asteriski; asteriskin |
asteriskit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asteriskissa | asteriskeissa |
| elatiivi | asteriskista | asteriskeista |
| illatiivi | asteriskiin | asteriskeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asteriskilla | asteriskeilla |
| ablatiivi | asteriskilta | asteriskeilta |
| allatiivi | asteriskille | asteriskeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asteriskina | asteriskeina |
| translatiivi | asteriskiksi | asteriskeiksi |
| abessiivi | asteriskitta | asteriskeitta |
| instruktiivi | – | asteriskein |
| komitatiivi | – | asteriskeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asteriski- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- myöhäislatinan asteriscus << muinaiskreikan ἀστερίσκος (asterískos) << deminutiivi sanasta ἀστήρ, "tähti"
Käännökset muokkaa
1. tähtimerkki *, jota käytetään mm. alaviitteen merkkinä, ja tietotekniikassa kertomerkin asemesta sekä jokerimerkkinä
|
|