autokratia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaautokratia (12)
- hallintomuoto, jossa yhdellä henkilöllä on rajaton valta, yksinvalta, yksinvaltius
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | autokratia | autokratiat |
genetiivi | autokratian | autokratioiden autokratioitten (autokratiain) |
partitiivi | autokratiaa | autokratioita |
akkusatiivi | autokratia; autokratian |
autokratiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | autokratiassa | autokratioissa |
elatiivi | autokratiasta | autokratioista |
illatiivi | autokratiaan | autokratioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | autokratialla | autokratioilla |
ablatiivi | autokratialta | autokratioilta |
allatiivi | autokratialle | autokratioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | autokratiana | autokratioina |
translatiivi | autokratiaksi | autokratioiksi |
abessiivi | autokratiatta | autokratioitta |
instruktiivi | – | autokratioin |
komitatiivi | – | autokratioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | autokratia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. hallintomuoto, jossa yhdellä henkilöllä on rajaton valta, yksinvalta, yksinvaltius
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: autokraattinen
- substantiivit: autokraatti