avaama

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä avata
    Varas pääsi sisään kissan avaamasta ovesta.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi avaama avaamat
genetiivi avaaman avaamien
(avaamain)
partitiivi avaamaa avaamia
akkusatiivi avaama;
avaaman
avaamat
sisäpaikallissijat
inessiivi avaamassa avaamissa
elatiivi avaamasta avaamista
illatiivi avaamaan avaamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi avaamalla avaamilla
ablatiivi avaamalta avaamilta
allatiivi avaamalle avaamille
muut sijamuodot
essiivi avaamana avaamina
translatiivi avaamaksi avaamiksi
abessiivi avaamatta avaamitta
instruktiivi avaamin
komitatiivi avaamine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}