avaruusoikeus

Suomi

Substantiivi

avaruusoikeus (40) (ei monikkoa)

1. (oikeustiede) ulkoavaruudessa tapahtuvaa ihmisen toimintaa koskeva oikeustieteen haara

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	avaruusoikeus	–
genetiivi	avaruusoikeuden	–
partitiivi	avaruusoikeutta	–
akkusatiivi	avaruusoikeus; avaruusoikeuden	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	avaruusoikeudessa	–
elatiivi	avaruusoikeudesta	–
illatiivi	avaruusoikeuteen	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	avaruusoikeudella	–
ablatiivi	avaruusoikeudelta	–
allatiivi	avaruusoikeudelle	–
muut sijamuodot
essiivi	avaruusoikeutena	–
translatiivi	avaruusoikeudeksi	–
abessiivi	avaruusoikeudetta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	avaruusoikeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	avaruusoikeude-
vahva vartalo	avaruusoikeute-
konsonantti- vartalo	avaruusoikeut-

Etymologia

yhdyssana sanoista avaruus ja oikeus

Käännökset

1. ulkoavaruudessa tapahtuvaa ihmisen toimintaa koskeva oikeustieteen haara

englanti: space law espanja: derecho aeronáutico m. italia: diritto aerospaziale m.

ranska: droit de l'espace m. ruotsi: rymdrätt yl. saksa: Weltraumrecht n.

Aiheesta muualla

• avaruusoikeus Kielitoimiston sanakirjassa