avennin
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- työkalu, jota käytetään työstettävänä olevan kohteen läpi painamalla tehtävään rei’ittämiseen tai muulla tavalla siitä materiaalin hallitusti poistamiseen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑʋenːin/
- tavutus: a‧ven‧nin
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | avennin | aventimet |
genetiivi | aventimen | aventimien avenninten |
partitiivi | avenninta | aventimia |
akkusatiivi | avennin; aventimen |
aventimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aventimessa | aventimissa |
elatiivi | aventimesta | aventimista |
illatiivi | aventimeen | aventimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aventimella | aventimilla |
ablatiivi | aventimelta | aventimilta |
allatiivi | aventimelle | aventimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aventimena (avenninna) |
aventimina |
translatiivi | aventimeksi | aventimiksi |
abessiivi | aventimetta | aventimitta |
instruktiivi | – | aventimin |
komitatiivi | – | aventimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aventime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
avennin- |
Etymologia muokkaa
johdos sanasta aventaa (heikko vartalo avenna- + -in)
Käännökset muokkaa
1. työkalu
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Verbi muokkaa
avennin
- (murteellinen, taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan indikatiivin imperfekti verbistä aventaa
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
- (yleiskieltä) avensin