backgammon

Suomi

Backgammon

Substantiivi

backgammon (6)

1. eräs kahden pelaajan lautapeli

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	backgammon	backgammonit
genetiivi	backgammonin	backgammonien backgammoneiden backgammoneitten (backgammonein)
partitiivi	backgammonia, backgammoniä	backgammoneita, backgammoneitä backgammoneja, backgammonejä
akkusatiivi	backgammon; backgammonin	backgammonit
sisäpaikallissijat
inessiivi	backgammonissa, backgammonissä	backgammoneissa, backgammoneissä
elatiivi	backgammonista, backgammonistä	backgammoneista, backgammoneistä
illatiivi	backgammoniin	backgammoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	backgammonilla, backgammonillä	backgammoneilla, backgammoneillä
ablatiivi	backgammonilta, backgammoniltä	backgammoneilta, backgammoneiltä
allatiivi	backgammonille	backgammoneille
muut sijamuodot
essiivi	backgammonina, backgammoninä	backgammoneina, backgammoneinä
translatiivi	backgammoniksi	backgammoneiksi
abessiivi	backgammonitta, backgammonittä	backgammoneitta, backgammoneittä
instruktiivi	–	backgammonein
komitatiivi	–	backgammoneine- + omistusliite

Käännökset

1. eräs kahden pelaajan lautapeli

azeri: nərd kreikka: τάβλι norja (bokmål): backgammon m.

ruotsi: backgammon saksa: Backgammon n. turkki: tavla

Aiheesta muualla

• backgammon Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

Substantiivi

backgammon (taipumaton) (en-sukuinen)

1. backgammon