Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

bailut (1) (monikollinen)

  1. juhlat
  2. hipat, kotihipat
  3. tanssit, tanssiaiset

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈbɑi̯lut̪/
  • tavutus: bai‧lut

Taivutus muokkaa

Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bailut
genetiivi bailujen
partitiivi bailuja
akkusatiivi –;
bailut
sisäpaikallissijat
inessiivi bailuissa
elatiivi bailuista
illatiivi bailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bailuilla
ablatiivi bailuilta
allatiivi bailuille
muut sijamuodot
essiivi bailuina
translatiivi bailuiksi
abessiivi bailuitta
instruktiivi bailuin
komitatiivi bailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta bal ’tanssiaiset’ < ranskan baler/baller ’tanssia’[1]

1910-luvulta tansseista ja varsinkin koulussa pidetyistä juhlista; merkitys ’kotihipat’ 1920-luvulta[2]

Liittyvät sanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ulla-Maija Forsberg: Stadin slangi 1930-luvulla Kotus-blogi. 31.3.2017. Kotus. Viitattu 1.1.2021.
  2. Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.