balansointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈbɑlɑnˌsoi̯nt̪i/
- tavutus: ba‧lan‧soin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | balansointi | balansoinnit |
genetiivi | balansoinnin | balansointien (balansointein) |
partitiivi | balansointia | balansointeja |
akkusatiivi | balansointi; balansoinnin |
balansoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | balansoinnissa | balansoinneissa |
elatiivi | balansoinnista | balansoinneista |
illatiivi | balansointiin | balansointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | balansoinnilla | balansoinneilla |
ablatiivi | balansoinnilta | balansoinneilta |
allatiivi | balansoinnille | balansoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | balansointina | balansointeina |
translatiivi | balansoinniksi | balansoinneiksi |
abessiivi | balansoinnitta | balansoinneitta |
instruktiivi | – | balansoinnein |
komitatiivi | – | balansointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | balansoinni- | |
vahva vartalo | balansointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi balansoida + johdin -nti
Käännökset
muokkaa1. balansoiminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- balansointi Kielitoimiston sanakirjassa