Katso artikkeli Ballistiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

ballistiikka (9-A)[1]

  1. lentävien kappaleiden, etenkin luotien ja ammusten liikeratoja tutkiva dynamiikan sovellettu tiede

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈbɑlːisˌt̪iːkːɑ/
  • tavutus: bal‧lis‧tiik‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ballistiikka ballistiikat
genetiivi ballistiikan ballistiikkojen
(ballistiikkain)
partitiivi ballistiikkaa ballistiikkoja
akkusatiivi ballistiikka;
ballistiikan
ballistiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi ballistiikassa ballistiikoissa
elatiivi ballistiikasta ballistiikoista
illatiivi ballistiikkaan ballistiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ballistiikalla ballistiikoilla
ablatiivi ballistiikalta ballistiikoilta
allatiivi ballistiikalle ballistiikoille
muut sijamuodot
essiivi ballistiikkana ballistiikkoina
translatiivi ballistiikaksi ballistiikoiksi
abessiivi ballistiikatta ballistiikoitta
instruktiivi ballistiikoin
komitatiivi ballistiikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ballistiika-
vahva vartalo ballistiikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A