bandiitti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈbɑndiːt̪ːi/
- tavutus: ban‧diit‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | bandiitti | bandiitit |
| genetiivi | bandiitin | bandiittien (bandiittein) |
| partitiivi | bandiittia | bandiitteja |
| akkusatiivi | bandiitti; bandiitin |
bandiitit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | bandiitissa | bandiiteissa |
| elatiivi | bandiitista | bandiiteista |
| illatiivi | bandiittiin | bandiitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | bandiitilla | bandiiteilla |
| ablatiivi | bandiitilta | bandiiteilta |
| allatiivi | bandiitille | bandiiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | bandiittina | bandiitteina |
| translatiivi | bandiitiksi | bandiiteiksi |
| abessiivi | bandiititta | bandiiteitta |
| instruktiivi | – | bandiitein |
| komitatiivi | – | bandiitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | bandiiti- | |
| vahva vartalo | bandiitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- bandiitti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C